Sunday 22 November 2009

NASA hetan Bee iha Fulan


LOS ANGELES(FH),
Experiementu sientifiku nebe Agensia Espasial Norte Amerikana nian, NASA halao hodi tiru projektil ba Satelite Planeta Rai nian; Fulan, foin dadauk nee hamosu dunik rezultadu ida nebe halo ema barak iha mundo raiklaran hakfodak. Hakfodak tamba maski NASA tiru no hamosu deit kuak kikoan ida iha Fulan Leten halo dunik Bee katiik sae husi polo sul Fulan nian. Bee ho ilas Zelo nee nafurin sae wainhira hetan impakto husi projektil nebe rabenta makaas iha Fulan Leten. Tiru nee rasik hamosu Bee ho kalkulasaun hamutuk Litru 100 iha forma Zelo.

Anthony Colapetre, sientista NASA nian hatete katak;"Ami hetan bee. No ami lahetan ituan deit maibe ami hetan barak no signifikante tebes". Nia hatoo liafuan hirak nee,iha Sexta (13/11), wainhira fo sai rezultadu husi sira nia missaun nee ba publiku. Ho rezultadu sientifiku ida nee halo sientista sira fiar an katak Fulan bele dunik sai hanesan fatin alternativu ida atu Ema husi planeta ida nee bele ba moris iha neba.

Ho kuantidade barak husi bee nebe hetan ona iha Fulan, bele fasilita konstrusaun fasilidades investigasaun sientifika nebe durante nee ema hotu mehi ba. Bee iha Fulan bele utiliza ba hemu no mos sai elemento nebe utiliza ba halo kombustivel roket nian.

Atu bele prova katak iha dunik bee iha Fulan, NASA tenki sakrifika tiha sira nian satelite ida naran Lunar Crater Observation and Sensing Satellite (LCROSS) nebe haksemo ba espasu universu ho Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) iha loron 18 Junhu 2009. LRO koloka an tiha iha orbite Fulan nian, tuir fali LCROSS hakfahe an no nakdulas dala barak entre orbite Fulan ho Rai nian, atu nunee bele hetan velosidade nebe makaas hodi too ikus haktiru an hanesan kilat musan too atinge no rabenta makaas iha rai Fulan nia leten.

Hafoin halao tiha viagen naruk durante loron 113 ho distansia Kilometru tokon 9, tuir fali LCROSS hatiru an ba Fulan leten. Molok soke Fulan, sientista sira husik uluk roket ida ho naran Centaur minuto 4 antes atu nunee bele hamosu efeito soke nebe dupla. Tiru no soke nebe diresiona ba foho kikoan ida, Cabeus besik polo sul Fulan nian, hamosu dunik bee nafurin ho tiru sae ho distansia aas ba leten besik kilometru rua.

Nee laos novidade dahuluk konaba hetan bee iha Fulan. Missaun sira uluk nian, hetan tena konfirmasaun katak Fulan kontem hidrogene nebe hanesan elementu importante atu bele haforma bee iha fohooan sira iha polo sul Fulan nian iha ilas nebe toos ka zelo. Iha setembru 2009, estudu sientifiku ida too iha konkluzaun katak raiokos iha fulan kontem ka iha elementu ba bee nian.

-hotu-

No comments:

Post a Comment