Saturday 21 November 2009

Buka hatene konaba Objektu estudo Husi Siensia Politika.


Siensia Politika

I. Objektu Estudo Siensia Politika nian.

Maioria husi matenek nain nebe estuda konaba Politika hanesan Siensia ida, la simu ho definisaun Siensia Politika hanesan Siensia nebe estuda konaba Estado deit. Sira atribui ba definisaun ida nee hanesan konsepsaun juridika nebe hare liu ba Estado nudar entidade soberana ida,hanoin nebe hakmosu husi Idade Média; no konsidera katak definisaun hanesan nee desactualizadu ka tuan ona, tamba hare ba lalaok katak ho desenvolvimentu kooperasaun internasional iha sekulu XX no mos ho konstituisaun (hakrii-Ttum) klibur boot internasional bar-barak haksobu tiha base politika sira konaba definisaun Estado Soberano. Wainhira defini Estado hare husi soberania hanesan hakarak dehan katak komunidade internasional harii husi Estado sira nebe ho soberania absoluta ka totalmente independente husi sira seluk, so limita deit ba sira nia vontade ka hakarak rasik, no mos katak, iha komunidade nasional, grupus sira seluk sempre hakruuk ka subordinadu ba Estado, labele halo buat ida sem ka la ho Estado. Maibe, nee la los iha realidade aktual nian.

Ba Matenek nain Siensia Politika sira ka ema bolu politikologus, objektu Siensia Politika la klot deit ba Estado; sira haktuir katak Siensia Politika maka Siensia ida konaba Poder ka Ukun.

Tuir TOMAS COOK; «hanoin ka nosaun konaba Poder maka assuntu rasik no lolos Siensia Politika nian. Nia sanak hotu iha objektivu hanesan, maka estudu konaba, iha nia aspektu oin-oin, Poder ka Ukun iha sosiedade ida nia laran. Analiza dunik iha ilas oin-oin konaba origem, natureza, fundamentus, utilidade, objektivus, efeitu moral sira, intelektual no mos material husi Ukun ka Poder iha Sociedade ida nia laran. Nunee nia kauza ba estudo laos deit ba Estado hanesan kolektividade local, maibe mos konaba Poder nebe mosu iha Sindikatu (Klibur sira iha Estado laran), Empreja sira, no mos Igreja rasik sai momos hanesan objektu ida nebe iha relasaun ba Siensia Politika. Wainhira instituisaun ida harii ona no iha Ukun ka Poder ida, klibur ka agrupamentu nee rasik relasiona kedas ba Siensia Politika».

Konsepsaun objektu Siensia Politika ida nee foun dunik husi ida uluk nian. Adopta liu-liu iha Estadus Unidus da Amerika. Ohin loron konsepsaun ida nee maka maioria Politikologus sira tuir no simu. Iha Europa rasik bele hare dunik espesialista Siensia Politika sira nebe haktuir no hahi konsepsaun ida nee. Hanoin oin-oin mosu tuir Matenek nain sira Politika nian nebe ema hotu hatene iha raiklaran. Husi sira nee, ita bele haktuir mai maka hanesan, MAX WEBER (1919), ba Nia rasik Politika signifika «luta ka ambisaun atu participa ba kaer Poder, ka influensia atu hakfahe Ukun ka Poder nebe mosu entre Estado sira, ka mosu iha Estado ida nia laran, no mos bele entre klibur bar-barak Emamoris nebe existe iha Estado sira nia laran»; RAYMOND ARON (1955), entende katak «Politika maka estudo ida konaba relasaun autoridade entre individu ho klibur sira, konamos ba hirarkia forsas nian nebe estabelese an iha komunidade nebe barak no komplexa nia laran», MAURICE DUVERGER (1976) fali refere katak «objektu Siensia Politika nia laos difikuldade boót ida atu hatene: Nia maka Siensia konaba Autoridade, Ukunnain sira ka governante, no mos Ukun nee rasik». GEORGE VEDEL (1986), hatete katak «se karik bele defini Siensia Politika nee rasik, maka liu husi Poder ka Ukun, nia objektu lolos maka fenomenu sira nebe mosu husi Ukun ka Poder ne'e rasik, ne'e maka hanesan, fenomenu husi komando nebe manifesta an iha sosiedade ida nia laran»; no mos iha Portugal PROF. ADRIANO MOREIRA, nebe afirma katak «parese los dunik katak Poder maka objektu central Siensia Politika nian no mos tenki examina ho kriteriu tridimensional ida: Sede ka Fatin Ukun nian, Forma ka ilas no mos Ideologia Ukun nee nian rasik».

Konsepsaun ida nee maka uluk konsagra tihaona ofisialmente tuir reforma iha Fakuldade Direito Franses sira nian (1954), no hatama iha programa sira kurso Direito nian, nebe ninia Programa konaba Siensia Politika komesa ho hanesan nee: «Siensia Politika, Siensia ida konaba Fenomenu politiku sira nebe haklaken an iha autoridada ka Siensia konaba Ukun ka Poder». Siensia nee rasik haktur an iha tempo nebe nudar nosaun ka hanoin sosiologika Estado nian, hakses an husi konseito tradisional soberania nian, no mos iha konsiderasaun metodologika rasik.

Tuir konsepsaun sosiologika,(hare tuir Sosiologia) Estado nee diferente ho komunidade humana sira seluk, hare husi ninia dalas komplexidade no laos husi nia natureza rasik. Tan nee dunik, laiha razaun atu halo Siensia konaba Estado sai Siensia ketak ida. Logiku liu, wainhira estuda, ema estuda dala ida deit Poder ka Ukun nebe manifesta an iha klibur ka grupo sosial ho mos Ukun nebe haklaken hela iha Estado sira nia laran.

Poder ka Ukun, Objektu Siensia Politika nian, la limita deit ba hanoin ida hanesan definisaun konstitutional liberal sira nian, ka karisma tuir legitimista sira nian. La kona deit nesesariamente ba Estado, hanesan kultura osidental sira hamosu, maibe bele mos kona ba cauza ida iha kualker sosiedade global nian, nebe identifika ho Poder ka Ukun supremo ida, liu-liu bele mos iha sosiedade nebe lahakerek. Laos deit konaba Ukun Legal maibe trata mos konaba Ukun Efektivu. Realidade kontemporania obriga atu labele limita deit estudo konaba Ukun hare deit ba sosiedade global ho estabilidade teritorial ho tipo estadual ida nebe ita hatene. Maibe hanesan PROF. A.MOREIRA haktuir «organizasaun sira não teritorial, hanesan organizasaun ukunrasikan ba ema Palestina sira, no mos hanesan Brigada Vermelha, koresponde ba definisaun objekto estudo Siensia Politika nian. De facto, sira hatudu kapasidade Ukun ida nebe la depende ba superior ka boot ida wainhira foti desizaun ruma, sira haksesuk fahe Ukun ho ema seluk, liu-liu konba sira nia rain no estado, tamba sira hakarak rekonhesimento hanesan kualidade interluktor kompetitivu ida; sira define sosiedade global nebe existe, hanesan ida nebe hakfahe valor barak ho autoritaria, iha relasaun ho Ukun sira seluk, sira husu atu tesi lia ho mediasaun forsas nian; sira assumi kapasidade atu hasai moris membro grupu nian, iha situasaun nebe sira rasik maka define, atu hametin sira nia desizaun».

II.Konsepsaun Intermedia

Assaun pratika nebe envolve luta atu ba hetan Ukun ka Poder maka sai hanesan essensia nebe hanaran Politika. No Politika nee saída?, Politika maka hatene konaba fenómenu sira politiku.

Hatene ka Konhesimentu sistematiku no ordenadu konaba fenómenu politiku, hanesan; faktus no akontesimentus sira nebe hakait ba Poder ka Ukun Politiku, konstitui ka sai hanesan Siensia ida, hahuu husi nia hun, maka ema hanaran – Siensia Poltika.

Konsepsaun rua objektu Siensia Politika nian nebe ita foin mak deskreve antes nee, tama iha konsepsaun nebe extrema. Halo Siensia Politika sai tiha fali Siensia nebe estuda deit Estado hanesan deit ho fo ba Siensia nee âmbito estudo ida nebe klot teb-tebes. Konsepsaun nee rasik naturalmente husik tiha iha liur objektu Siensia Politika nian hanesan; analize no esplikasaun kona ba fenómenus politikos nebe hakait ba grupus interesses no pressaun sira, konaba Partidu Politiko sira no mos ba instituisaun religiosa sira rasik.

Maibe wainhira halo Siensia Politika hanesan Siensia nebe estuda konaba Ukun ka Poder, nunee fo dunik ba Siensia nee área ka fatin assaun ida nebe luan tebes. Maibe, maski estabelese tiha definisaun Siensia Politika hanesan Siensia Ukun nian, existe nafatin kontroversia konaba sekarik Poder ka Ukun hotu-hotu bele sai hanesan objektu estudo Siensia Politika nian, ka balun deit, karik Ukun Supremo (ukun boot) deit ka Ukun kikoan sira seluk nebe existe iha instituisaun sira seluk iha Estado nia liur mos bele sai objektu, karik Poder sira nebe manifesta an iha komunidade nasional ka limita deit ba grupu territorial ka instituisional.

Tamba nee maka husi konsepsaun extrema rua nee, hamosu kedas pozisaun intermédia ka klaran ida nebe matenek nain balu adopta, liu-liu maka sosiologo no psicólogo sosial sira. Sira nee lasimu ho hanoin ka nosaun juridika Estado soberano nian no konsidera katak objekto Siensia Politika la limita deit ba Estado. Maibe sira mos lasimu katak Siensia nee mos haluan deit ba estudo konaba Poder deit. Tuir analiza sosiologika, sira buka atu izola tiha ilas balu Ukun nian, nebe kualifika hanesan «Poder Politiko», no sira seluk nebe konstitui objekto rasik Siensia Politika nian. Nunee Siensia Politika sai hanesan Siensia nebe estuda liu konaba Ukun ka Poder iha sosiedade sira nebe komplexa, ka Siensia konaba Ukun nebe habelar an iha koasaun fizika, husi nee maka hasees tiha ilas seluk Ukun nebe depende liu ba sosiologia no psikologia sosial.

Hanoin ka nosaun konaba objektu Siensia Politika ida nee hakbesik an liu ba konsepsaun Siensia Politika hanesan ho Siensia Estado nian, maibe ho diferensa ida katak Estado iha nee defini tiha ho hanoin ida nebe realista, katak ho liu husi kriterius sosiologiko, laos liu husi konseitu juridiku soberania nian.
Nunee, Siensia Politika, entende tiha hanesan Siensia observasaun nian, analize, no mos fo explikasaun konaba fenómenu politiku nian, la limita deit ba estudo konaba Estado no ninia relasaun ho klibur ka grupu humanu sira seluk, maibe konamosba forsas internas (railaran, umalaran) sira nebe luta atu hetan no maneja Poder ka Ukun, ka sira nebe buka atu influensia Ukun ka Poder atu toó iha satisfasaun sirania interesses rasik, no mos konaba forsas railiur ka internasional sira nebe buka ka tenta atu influensia komportamento husi orgaun lubuk hira iha sosiedade ida nia laran, nebe iha kapasidade atu obriga sirania ema rasik hodi adopta komportamento bal-balu.

Tan nee ikus liu , Siensia Politika iha nia objektu estudo rasik – maka Poder ka Ukun Politiku no nia relasaun ho instituisaun no klibur ka agrupamentu sira, nebe manifesta an iha nível lokal, regional, nasional no internasional –, no buka sadere ba métodu investigasaun sosial oin-oin, nunee harii an tiha dunik hanesan sanak autonomu ida iha konhesimentu sientifiku.

Tematika Siensia Politika nian

Iha 1948, klibur espesialista lubuk ida, hamutuk iha beran UNESCO nian, harii tiha nomenklatura ida konaba tematika Siensia Politika nian, hafahe nia ba rubrika boot hamutuk haat (4), maka tuir mai nee:

1. Teoria Politika

a) Teoria Politika
b) Historia konaba Ideia sira

2. Instituisaun Politika sira

a) Konstituisaun
b) Governu Sentral
c) Governu Regional no Local
d) Administrasaun Publika
e) Funsaun ekonomika no Sosial sira Governu nian
f) Instituisaun Politika sira nebe bele Kompara

3. Partidu sira, Klibur ka Grupu sira no Opiniaun Publika

a) Partidu Politika sira
b) Klibur ka Grupu no Assosiasaun sira
c) Partisipasaun Sidadaun nian iha Governu no iha Adminitrasaun
d) Opiniaun Publika ka ema hotu nia hanoin


4. Relasaun Internasional

a) Politika Internasional
b) Organizasaun Internasional
c) Direito Internasional

Hahuu husi neba, no partikularmente hafoin reforma 1954, programas Fakuldade Direito Franses sira nian, espesialmente ba diploma estudo superior (doutoramentu iha Siensia Politika), sira halo espesie hanesan rasionalizasaun ba nomenklatura nebe apresenta husi UNESCO, harii klasifikasaun ida seluk hanesan tuir mai:

1)- Teoria no Filozofia Politika
2)- Instituisaun Politika sira
3)- Sosiologia Politika


Tuir fali mai American Political Science Assciation adopta tiha enumerasaun ida maka tuir mai nee:

a) Teoria no Filozofia Politika
b) Partidu Politiku sira
c) Opiniaun Publika
d) Grupu Pressaun Sira
e) Ukun ka Poder Legaslativu no Legislasaun
f) Direito Konstitusional no Administrativu
g) Administrasaun Publika
h) Ekonomia Politika
i) Relasaun Internasional
j) Instituisaun Politika sira nebe bele kompara

Tematika geral ida nee kontinua partikulariza tiha tuir ida-idak nia regiaun no rain sira.


SEI KONTINUA...

3 comments:

  1. Obrigado tamba bele apoio ami nia estudo iha siensia politika. Obrigado

    ReplyDelete
  2. Agradese ba ita bot ninia iniciativa Tamba bele hakerek materia Ida new hodi bele fasilita ami hodi estuda. Obrigadu

    ReplyDelete